Lyhyesti
- Suokengät ovat leveitä muovipohjia, jotka kiinnitetään solkien tai hihnojen avulla jalkineisiin. Ne jakavat kehon painon suuremmalle alalle, joten jalat uppoavat sammaliin vähemmän.
- Niillä voi kulkea myös pitkospuiden ulkopuolella, mutta vain siellä, missä se on sallittua. Luonnonsuojelualueiden tiukan suojelun vyöhykkeillä oleskelu on kielletty.
- Aloittelijalle on turvallisempaa kulkea oppaan kanssa, joka tuntee suon ja yleensä antaa myös kengät käyttöön.
- Olkaa varautuneet siihen, että jalat kastuvat: tarvitaan jalkineet, jotka kestävät sen, sekä kuivat vaihtosukat.
Mitä suokengät ovat
Suokengät ovat leveitä, tasaisia pohjia, joissa on hihnat tai soljet. Ne kiinnitetään tavallisiin vaelusjalkineisiin. Nykyään ne valmistetaan kestävästä, kevyestä muovista, mutta aiemmin ne punottiin vitsoista tai tehtiin nahasta. Ulkonäöltään ja toimintaperiaatteeltaan ne muistuttavat lumikenkiä, ja osa malleista on käytössä sekä suolla että lumella.
Keidassuolla maa on pehmeää ja märkää: pintakerroksena on rahkasammal, ja sen alla on turvetta ja vettä. Tavallisissa jalkineissa jalka uppoaa joka askeleella, ja se joudutaan joka kerta nostamaan pois. Suokengillä samaa pintaa pitkin voi kulkea paljon tasaisemmin ja kuluttaen sitä vähemmän.
Miten ne toimivat
Toimintaperiaate on yksinkertaista fysiikkaa. Paine on paino jaettuna pinta-alalla. Jos tukipinta-ala on useita kertoja suurempi kuin saappaan pohja, pinnalle kohdistuva paine on yhtä monta kertaa pienempi. Siksi jalka uppoaa vähemmän, tasapainon säilyttäminen on helpompaa ja sammalpeite vahingoittuu vähemmän.
Suokengät eivät kuitenkaan tee suosta kovaa maata. Märimmissä kohdissa jalka uppoaa silti, ja jalkineisiin voi tulla vettä. Avoin vesi, esimerkiksi suosilmät ja syvät lammet, on vaarallista myös suokengillä.
Miten suokengillä kävellään
-
Kiinnitys ja säätö
Asettakaa saapas kengän keskelle ja kiristäkää hihnat niin, ettei jalkaterä liu’u eteenpäin eikä sivusuunnassa. Kiinnitykset tarkistetaan ja säädetään vielä kovalla maalla, sillä suolla se on paljon vaikeampaa.
-
Kävelkää hieman leveämmällä askelleella
Pitäkää jalat hieman tavallista levemmällä, jotta ette astu toisen kengän päälle. Muuten on ensimmäisten minuuttien aikana helppo kompastua.
-
Nostakaa jalka ylös, älkää vetäkö
Jos kenkä on uponnut, älkää yrittäkö vetää sitä eteenpäin. Nostakaa jalka suoraan ylös, antakaa veden valua pois ja ottakaa askel vasta sitten.
-
Käyttäkää keppejä
Vaellussauvat, joissa on leveät kiekot (samanlaiset kuin lumella käytetyissä), auttavat pitämään tasapainon ja tutkimaan maaperää edessä.
-
Seuratkaa opasta
Ryhmässä kulkekaa edellä kulkevan jälkiä pitkin älkääkä jääkö jälkeen. Opas tietää, missä maa kantaa ja missä ei.
Missä saa kulkea
Suuri osa Latvian soista sijaitsee erityisesti suojelluilla luonnonalueilla. Niillä on rajoituksia, jotka koskevat myös jalankulkijoita.
- Luonnonsuojelualueen tiukan suojelun vyöhykkeellä oleskelu ja liikkuminen on kielletty. Poikkeuksena on luonnonsuojeluviraston kirjallinen lupa ja maastossa merkityt reitit.
- Luonnonsuojelualueen säännellyn suojelun vyöhykkeellä saa liikkua teillä ja maastossa merkityillä reiteillä.
- Luonnonsuojelualueilla ja luonnonpuistoissa jalankulkijoille ei ole yleistä kieltoa. Monilla alueilla on kuitenkin myös yksilölliset suojelumääräykset, ja ne voivat olla tiukempia. Esimerkiksi Teiču dabas rezervāta tiukan suojelun vyöhykkeelle saa tulla vain hallinnon luvalla tutkimus- ja suojelutarkoituksessa.
- Nuotioita suojelluilla alueilla saa tehdä vain erityisesti varustetuilla paikoilla.
Ennen kuin lähdette tietylle suolle, tarkistakaa, sijaitseeko se suojellulla alueella ja mitkä säännöt siihen pätevät. Alueiden rajat ja säännöt löytyvät luonnonsuojeluviraston sivustolta daba.gov.lv. Noudattakaa myös maastossa olevia opasteita.
Mitä pukea ja ottaa mukaan
Suolla jalat kastuvat lähes aina. Parhaiten sopivat vaelusjalkineet, jotka kestävät kastumisen, tai korkeat saappaat. Housut kannattaa valita nopeasti kuivuvasta kankaasta. Ne voivat olla pitkät, sillä maata peittävät kanervat, juolukat ja oksat.
- Jalkineet, joiden kastelemista ei kaduta; niihin kiinnitettävät suokengät
- Kuivat vaihtosukat ja jalkineet paluumatkalle, jätettynä autoon
- Vaellussauvat leveillä kiekoilla
- Vesi ja eväät: suolla ei ole varjoa, ja kesällä siellä voi olla kuuma
- Päähine ja aurinkosuojavoide
- Ladattu puhelin vedenpitävässä pussissa ja ladattu kartta tai GPX-tiedosto
- Hyttys- ja puutiaiskarkote
- Roskapussi: suolle ei jätetä mitään
Suokengät ja lumikengät
| Suokengät | Lumikengät | |
|---|---|---|
| Pinta | Märkä sammal, pehmeä turve, matala vesi | Pehmeä, syvä lumi |
| Tehtävä | Jakaa paino, jotta jalka ei uppoa sammaliin | Jakaa paino, jotta jalka ei uppoa lumeen |
| Pito | Yleensä sileä tai kevyesti uurrettu pohja | Usein metallipiikein pitoa varten jäällä ja rinteissä |
| Jalkineet | Sellaiset, jotka saavat kastua | Lämpimät ja vedenpitävät |
Osa malleista sopii molempiin tarkoituksiin. Ennen kuin menette lumikengillä suolle, tarkistakaa, kestävätkö niiden kiinnitykset ja kehys märkää turvetta ja mutaa.
Mistä reitit löytyvät
Reitit, joille suokengät sopivat, on koottu osioon Suokengät. Jos haluatte kulkea suon läpi poistumatta pitkospuilta, katsokaa vaellusreitit: monilla suopoluilla on pitkospuut, joilla kenkiä ei tarvita.
