Järvipolku

”Järvipolku” on Latgalen pitkän matkan vaellusreitti. Reitin tiepintojen osuudet: 59 % on sorapintaisia teitä, 21 % maaseutu-, metsä- ja niittyteitä ja 20 % asfalttipintaisia teitä. Reitti on jaettu 49 osuuteen, joista 13 on pidempiä ja niiden kulkeminen vie useita päiviä. Maantieteellisesti osuudet jaetaan sijainnin mukaan: Pohjois-Latgale (9 osuutta), Keski-Latgale (25 osuutta) ja Etelä-Latgale/Sēlija (15 osuutta).

Miksi ”Järvipolku” on erityinen?

Reitin kaavakuva on muotoiltu kahdeksikoksi eli äärettömyysmerkiksi, jonka risteyskohta sijaitsee Räzna-järven ympäristössä. Järvipolku-reitin varrella on yhteensä 134 järveä ja muuta vesistöä. Reitti kulkee Latvian syvimpien järvien kautta: Geraņimova-Ildza (46 m), Suuri Gusens (38 m) ja Ormija (43 m) Krāslavan seudulla sekä Riči (Latvian puolella 39,7 m) ja Svente (38 m) Augšdaugavan kunnassa. Myös Latvian suurimmat järvet – Räzna (vesitilavuudeltaan) ja Lubāns (pinta-alaltaan) – kuuluvat Järvipolkuun.
Reitti kulkee Latvian saaririkkaimman järven, Ežezers, vierestä. Latgalen eteläosassa, jossa reitti kulkee lähes Belarusin ja Liettuan rajaa pitkin, näkyy kolme rajajärveä: Riči, Sita (LV/BY-raja) ja Suuri Kumpotis (LV/LT-raja).

Kun kuljetaan useita osuuksia Latvian ja Belarusin tai Venäjän rajaa pitkin, rajavyöhykelupa on hankittava etukäteen. Sen voi hakea sähköisesti Latvija.lv-portaalin kautta. Kesällä jalankulkijoilla on mahdollisuus virkistäytyä Latvian kirkasvetisimmissä järvissä – Svente (näkyvyys 7,5 m) ja Medumi (5,2 m) Augšdaugavan kunnassa.