Ezertaka-polku

”Ezertaka” on Latgalen pitkän matkan vaellusreitti, jonka kokonaispituus on noin 1070 km. Reitin tieosuuksien pinnoitesuhteet: 59 % sorateitä, 21 % maa-, metsä- ja niittyteitä ja 20 % asfalttipäällysteisiä teitä. Reitti on jaettu 49 osuuteen, joista 13 osuutta on pidempiä ja niiden kulkeminen vie useita päiviä. Maantieteellisesti osuudet jaetaan sijainnin mukaan – Pohjois-Latgale (9 osuutta), Keski-Latgale (25 osuutta) ja Etelä-Latgale/Sēlija (15 osuutta).

Miksi ”Ezertaka” on erityinen?

Reitin kaaviokuva on muotoiltu kahdeksikoksi eli äärettömyysmerkiksi, jonka risteyskohta on Rāzna-järven ympäristössä. Yhteensä Ezertaka-reitillä on 134 järveä ja muuta vesistöä. Reitti sisältää yhden Latvian syvimmistä järvistä – Geraņimova-Ildza (46 m), Suuri Gusens (38 m) ja Ormija-järvet (43 m) Krāslavan seudulla sekä Riču- (Latvian puolella – 39,7 m) ja Svente-järvet (38 m) Augšdaugava-kunnassa. Myös Latvian suurimmat järvet – Rāzna (vesitilavuudeltaan) ja Lubāns (pinta-alaltaan) – kuuluvat ”Ezertaka”-reittiin.
Reitti kulkee Latvian saaririkkaimman järven, Ežezers-järven, vieritse. Latgalen eteläosassa, jossa reitti kulkee lähes Valko-Venäjän ja Liettuan rajaa pitkin, näkyy kolme rajajärveä: Riču, Sitas (LV/BY-raja) ja Suuri Kumpotis (LV/LT-raja).

Kuljettaessa useita osuuksia Latvian ja Valko-Venäjän tai Venäjän rajaa pitkin on etukäteen hankittava rajavyöhykkeen kulkulupa, jonka voi hakea sähköisesti portaalin Latvija.lv kautta. Jalankulkijoilla on kesällä mahdollisuus virkistäytyä Latvian kirkkaimmissa järvissä – Svente (näkösyvyys 7,5 m) ja Medumu-järvet (5,2 m) Augšdaugava-kunnassa.